perjantai 19. huhtikuuta 2013

Nukkumaanmenon välttelyä

Viime päivityksessä lupailemastani uutisesta ("Toi kuulostaa siltä että joku olis raskaana!") ei sittenkään tullut mitään. Ja ei, kukaan ei ole raskaana, vaan me laitettiin kyselyä yhdestä nelijalkaisesta. Ilmeisesti omistajan valinta ei kuitenkaan osunut meihin, mitään ei ole kuulunut useampaan viikkoon. Ei niin että tässä olisi kiire, sen koiran saisi muutenkin vasta seuraavaan asuntoon ja muuttoon on jäljellä kaksi viikkoa. Ja se kaksi viikkoa muuten tulee menemään liian nopeasti. Avaimet saadaan 30. päivä, tästä pitää olla ulkona 1.. Jee. Mahdollinen seuraava vuokralainenkin kävi jo katsomassa asuntoa.

Maanantaina saatiin nimittäin puhelu, että keskiviikkona pitäisi olla näyttö. Susi kun on huono keksimään hätävalheita, niin seuraavat kaksi päivää siivottiin kuin hullut. Onnistuttiin mahdottomassa ja esittelyn alkaessa kämppä oli siistimpi kuin kertaakaan lokakuun jälkeen. Oon ylpeä Sudesta, se hoiti loppusilauksen sillä aikaa kuin allekirjoittanut kävi yliopistolla ja muutenkin piti kuria siivouksen aikana tiskaten kuin hullu.

Me pidetään silmiä auki mahdollisten koiraehdokkaiden varalta edelleen. Rottiakin tässä on ehditty pohtia, mutta jos niihin päädytään, niin vasta muuton jälkeen jos jossain on tilaa häkille.

Mulla on työhaastattelu aamulla, jänskättää vähäsen.

Öitä,
- Sanna

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Ollaan me vielä elossa.

Kevätflunssaiset terveiset! Eikä sitten mitään irvailua siitä päivittelytahdista... *seliseli* Kouluhommat... Opiskelu *seliseli*

Ja edellisessä viestissä tuli todettua, että ketään ei kuitenkaan kiinnosta meidän arki. On siellä välillä hohdokkaitakin juttuja, mutta meidän huumori on paikoitellen niin sairasta, että en uskalla sanoa kaikkea ääneen anopinkaan kuullen. And trust me, sitten jutut on jo todella sairaita.

Mutta mitäs tänne? Meitä Facebookissa seuraavat huomasikin jo, että virallistettiin suhde sitten kertaheitolla. Naamakirjan ulkopuolellakin (Suden suvulta tullut) palaute on ollut ainoastaan positiivista. Oma sukuni ei sitten olekaan kommentoinut mitään asiaan liittyen, mutta väliäkös sillä. Mulla on hyvä ja ne ei voi pilata sitä.

Muuttokin on taas tosiasia. Heh, joo. "Me asutaan tässä sitten vähintään se 5 vuotta". No ei muuten asuta, me muutetaan takaisin täl puol jokke. Ei näin Tampereella voi pieni turkulaisotus asua. Sitä paitsi nykyinen koti on melkein Raisiossa! Lähipizzeriaa tulee tosin ikävä.

Muutosta on pitänyt infota jo jonkin aikaa (varmistuihan se jo kolme päivää sitten), mutta tässä on toinenkin elämänmuutos vireillään ja olisin halunnut varmistaa sen ensin ja tehdä vain yhden postauksen, mutta varmistusta saadaan odottaa vielä ainakin viikko eikä mulla ole aamuseitsemältä muutakaan tekemistä.

Tuleva muutto on saanut uinuneen sisustusinnonkin palaamaan. Nyt mä haluan koristetyynyjä. Sohvalle sellaisia kivoja pöllöjä, sänkyyn über-kinkyä mustaa keinonahkajäljitelmää. Ihan sama, että ne tyynyt tulee tuskin koskaan olemaan sohvalla tai sängyssä hirveän pysyvästi, mä haluan. Kai mä parit PVC-tyynyt osaisin taikoa itsekin, mutta sitten pitää vaan miettiä, että tuleeko halvemmaksi tilata ne tyynyt HenkkaMaukalta vai tehdä itse. Ja jos kerran tekee itse, niin miksei saman tien tekisi nahkaisia koristetyynyliinoja? (se on retorinen kysymys.)

Sohvakuvia ei muuten tipu, liian sotkuista siihen. Katsotaan muuton jälkeen, kunhan olen löytänyt kameran laturin jostain.

Toivottavasti muualla on terveempää!