Viime yön hämärissä päätimme Sannan kanssa tehdä pikasuunnitelman eräästä asunnosta. Tarkkaa sijaintia en yksityisyyden vuoksi paljasta, mutta se on muutaman kilometrin päässä keskustasta, kohtalaisen kivassa lähiössä ja takapihana metsäinen kallio.
Täytyy myöntää, että pohjaratkaisu ja koko miellyttivät (ja ne lattiat, joihin olen kehittänyt jo jonkinlaisen fiksaation, mutta kun nätti laminaatti...). Ongelmaksi muodostui viemäri, joka a) haisi ja b) tultaisiin korjaamaan "sitten kun se hajoaa". Sen lisäksi kahdeksan vuoden harjoituksella kehittynyt homekoira-aistini reagoi johonkin. Se ei varsinaisesti tuntunut homeelta, mutta jotain häikkää sen viemärin hajun lisäksi kyllä oli. Totesimme sitten, että ei kiitos, ja lähdimme puimaan asiaa Coffee Houseen. Vaikka kaikki muu olikin noin suhteellisen kunnossa, hengittäminen on mulle ehdoton prioriteetti. Kuusi vuotta homeisessa omakotitalossa ja kohta kolme vuotta homeisessa kerrostalossa ei oikeasti tee kovin hyvää.
Ensi viikolla pitäisi olla yksi esittely tuolla vähän kauempana, ellei se ehdi mennä. Hinta-koko -suhteeseen nähden se saattaa tosin olla mahdollisuus, ikävä kyllä. Sitten on se asuntovaihtoehto numero kaksi, josta ei ole vielä uutta aikaa kuulunut. Toivottavasti kuuluu, sillä se vaikutti keskimäärin oikein mukavalta. Ja koko ajan kuono haistelee mahdollisia uusia tuulia.
~ Susikettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti