Hilipatihippan~!
Kolmas ässä, peikko/menninkäislapsi esittäytyy keskeltä rakkaiden, muinaisten jumalten asuttamien korpimetsien, peltojen ja jäätyneen maan. Tämä pieni, joukkiomme nuorin, punatukkainen tyttö tunnetaan erinäisissä yhteyksissä useimmiten myös Villilapsena (WildChild) ja Saijaksi minnuuta hyvinkin usein kutsutaan. Unelmat, unet, mielikuvitus ja illuusiot kutsuvat silloin tällöin omaan maahansa, ja siksipä ei aina voi olla täysin ajan tasalla, mistä juuri oltiinkaan puhumassa. Kukapa meistä ei kaipaisi hetkittäistä eskapisoitumista tästä maailmasta?
Rakastan musiikkia laidasta laitaan, suomimetalliin etenkin on kehkeytynyt aivan erityisen vahva side. Koskettimien soitto luonnistuu ja toivonmukaan se kitarakin tuosta joskus lähtisi. Myös tanssi, kirjoittaminen, näytteleminen, metsässä hippeily, keikkailu, matkailu ja epämääräinen sekoilu plus hypetys kuuluvat läheisiin asioihin.
Milloinkaan ei pidä unohtaa armollisia, aivan ihania ystäviä, jotka jaksavat aina pitää pystyssä hankalinakin aikoina. Olette minulle suuri voimavara, kiitos sydämeni pohjasta tästä.
HIMin pitkästä aikaa soidessa taustalla (voi tätä inspiraatiota huokuvaa ilmapiiriä!) haluan kuitata tältä erää, toivoittaa kaikille hyviä öitä ja vähitellen palailla koulutöiden pariin, joiden palautuspäevä on huomenissa. Miks miun aina pitää jättää nämä viimetinkaan?
Love ya all!
-WildChild
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti